Elina Rouhiainen: Jäljitetty

Paluu Helsinkiin ja elämä taideopiskelijana ei olekaan Raisan odotusten mukaista, eivätkä muistot Hukkavaarasta ja Mikaelista anna rauhaa. Vampyyriystävä Konstan perustamalla klubilla yliluonnollinen väki kokoontuu juhlimaan Helsingin yössä... Konstan avulla Raisa pääsee kadonneen kaksoisveljensä Mitjan jäljille, ja pitkään piinanneet salaisuudet alkavat viimein saada valaistusta. Seikkailu johdattaa sisarukset Kreikkaan, kätketylle daimonien saarelle – ja huimaan pakomatkaan.

Minulla ei oikeastaan ollut tarkoitusta vielä jatkaa Elina Rouhiaisen Susirajan parissa, mutta siitä se ajatus sitten lähti kun näin Jäljitetyn sattumalta kirjastossa. Oli oikeastaan ihan mukavaa vaihtelua (The Book of Lifen jälkeen) lähtä lukemaan kotimaista kirjallisuutta ja vieläpä Suomeen sijoittuvaa fantasiaa.

Jäljitetty ei ottanut tuulta alleen kuitenkaan heti. Se saattoi johtua Uhanalaisen ja tämän osan välille kertyneestä pitkästä ajasta, jonka aikana olin ehtinyt  unohtaa mitä kaikkea olikaan tapahtunut aiemmin. Innokkuuteni sarjaa kohtaan taisi myös kadota tuona aikana kun muut sarjat ja kirjat alkoivat viedä huomiotani toisaalle. En tästä huolimatta nähnyt aiheelliseksi lukea Kesytöntä ja Uhanalaista uudestaan, koska uskoin muistavani kaikki oleellisimmat. Toiseksi uskon, että vähäiseen innokkuuteeni vaikutti yhtäkkinen hyppäys Kreikkaan, mytologiaan, yliluonnollisiin kykyihin sekä daimoneihin aka demoneihin.

En tiennyt tarkalleen mitä odottaa tältä osalta, mutta tätä en osannut odottaa enkä itseasiassa pitänyt siitä niin paljon kuin voisin siitä pitää. Olen hyvin ristiriitaisella mielellä. Niin paljon kuin kreikkalaisesta mytologiasta pidänkin, en näe sitä tässä kovin hyvässä valossa. Hyvä ajatus Rouhiaiselta, kosketus filosofiaan ja yhteys taiteellisuuteen toimivat, mutta tätä ajatusta olisi voinut kehittää ihan omassa sarjassa. Minua kieltämättä harmitti kun huomio vietiin Suomesta ja susista pois kun juuri nämä asiat tekivät Susirajasta miellyttävän. Raisan kyvyt olivat jo aiemminkin mielestäni liikaa ja nyt sitä on paisutettu vieläkin enemmän.

En ehtinyt olla kovin kauaa ihmeissäni kun tämän lisäksi kuvioihin ilmestyivät mukaan ennustukset ja  keijut. Rehellisesti sanon, pyöritin silmiäni ja ajattelin, että nyt on lähdetty hakemaan jotain mitä en täysin ymmärtänyt. Olinko sittenkin luultua pahemmin hukassa juonen suhteen? En nimittäin muista, että näistä olisi aiemmissa osissa mainittu. Ja siksi minusta tuntui, että tämä tuli puun takaa eikä se tuntunut niin sopivalta vaan vähän oudolta.

Pidin äskeisestä huolimatta Jäljitetystä, jokainen tilanne oli tarpeeksi jännittävä, jonka ansiosta pysyin mukana loppuun asti. Jäljitetty kulki sulavasti eteenpäin ja se oli huomattavasti erilaisempi kuin kaksi aiempaa osaa. Alun arveluttavasta kääneestä huolimatta suomalaisuus ei ollut hävinnyt täysin pois ja tunsin lukevani kotimaista kirjaa. Raisa muuttui yhtäaikaa sekä häiritsevän että mukavan räväkäksi tytöksi pyöriessään yöelämässä sekä omilla tatuointi- ja taistelutaidoillaan, jotka toivat aika lailla draamaakin mukaan.

Viihdyttävä ja kevyt kotimainen fantasiasarja tämä on ollut tähän asti, vaikka sama ihastuttava tunne ei ole herännyt jatko-osissa. Jäljitetty ei jättänyt janoamaan heti lisää, mutta aion lukea Susirajan päätösosan Vainotun, sillä en voi nyt jättää tätä kesken. Toivon suuresti, että huomio kohdistuisi enemmän Suomeen ja susiin. Raisan veljen Mitjan tapaus mukaan lukien heidän vanhempien mysteeri käsiteltiin mielestäni aika hyvin, joten tuskin heihin keskitytään Vainotussa niin paljon?

★ ★
*2,5-3 tähteä*
Sivuja: 483
Kustantaja: Tammi (2014)
Kirjastosta 

Kommentit

  1. Olen lukenut vasta Kesyttömän ja minulla onkin sen lisäksi vain Uhanalainen ja Vainuttu. Aion lukea kaikki osat, sillä Kesytön oli mukavaa luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesytön on tällä hetkellä sarjan paras osa. Jatko-osat ovat olleet luettavia, mutta ehkä pidät niistä enemmän kuin minä. Toivon, että päätösosa yltäisi Kesyttömän tasolle :)

      Poista
  2. Oho, luin ensimmäisen osan viime kesänä... ja, vampyyreita! No, pitihän se arvata. Missä on ihmissusia, siellä on vampyyreitakin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut! :D Olentojen kirjo on tosiaan kasvanut ja Jäljitetty sisälsi niitä eniten. En oikein tiennyt miten suhtautua siihen, se toisaalta ei kuulostanut ihan niin pahalta, mutta pidin enemmän kun asiat pyörivät Hukkavaarassa ja susissa.

      Poista

Lähetä kommentti