Veronica Roth: Uskollinen

"Yksi valinta määrittää sinut!"

Trisin maailma on pirstaleina. Osastoihin perustuva yhteiskunta, kaikki mihin hän on aina uskonut, on hajalla. Siksi ei olekaan ihme, että Tris tarttuu mahdollisuuteen lähteä Neljän kanssa tutkimaan mitä salaisuuksia löytyy kaupungin rajojen ulkopuolelta.

Kapinallisen lukemisesta on kulunut jo jonkin aikaa, mutta pääsin aika hyvin takaisin kärryille lukiessa Uskollista vain eteenpäin. Vähän lukemista sekoitti tähän asti ilmestyneiden elokuvien hieman poikkeava juoni ja piti vähän pinnistellä erotellessani juonet toisistaan.

Kieltämättä Uskollinen ei ihan heti napannut ja oikeastaan blogini keskeneräiset postaukset vetivät minua enemmän puoleensa, joten siinä suurin syy alun hitaudelle. Tosin alun tapahtumat eivät nostaneet sykettä tai saaneet minua innostumaan toivomallani tavalla ja silläkin on osaa tökkivälle alulle. Myöhemmin jaksoin paremmin keskittyä kirjaan kun ajatukset muista kirjoista eivät haitanneet lukemista.

Uskollinen jatkaa Kapinallisesta, joka viimein lähti selittämään Outolinnussa sekä Kapinallisessa esiintyneet mysteerit, kuten totuudet Edith Priorin videolle ja Kaupungin ulkopuoliselle elämälle. Mutta. Mielenkiinto katosi puolen välin jälkeen kun kirja pyöri pyörimistään totuuksissa, valheissa (mitä joku oli tehnyt ja miksi) eikä juoni tuntunut etenevän toiminnallisesti ollenkaan. Trisin ja Tobiaksen näkökulmat oli hyvä muutos aiempaan, mutta se ei mielestäni antanut paljoa väriä kirjalle. Ellei uusi kappale alkanut Trisin tai Tobiaksen nimellä, en ehkä olisi erottanut kumpi puhui ja milloin, sillä he kuulostivat lähes samalta.

En voisi sanoa Uskollista ennalta-arvattavaksi, mutta tylsäksi kyllä. Uskollinen alkoi saada sitä toivottua puhtia vasta viimeisillä sivuillaan ja lopun käänne oli odotettavissa, sillä se sopi Trisin luonteelle, mutta luulin sen olevan jotain harhautusta tai hämmennystä lukijalle. Olettamukseni osoittautuivat pian vääriksi ja olo oli todella tyhjä enkä voinut olla palaamatta takaisin. Tunsin ensimmäistä kertaa iloa ja surua voimakkaasti kun kirja läheni loppuaan Tobiaksen matkassa. Loppu oli kaunis ja tarina päättyi mielestäni sopivalla tavalla.

Siksi onkin hirveää antaa kirjalle vain kaksi tähteä ja todeta, että Uskollinen oli harmillinen pettymys. Olisin halunnut antaa Uskolliselle enemmän tähtiä, sillä maailmankuva oli mielenkiintoinen, pidin hahmoista ja etenkin lopetus oli sydäntäsärkevän hieno, mutta yli puolet kirjasta koin rehellisesti sanottuna tylsäksi enkä nauttinut tästä yhtä lailla mitä Outolinnusta ja Kapinallisesta

Outolintu -trilogia kokaisuudessaan on kuitenkin ollut viihdyttävä, nopealukuinen ja kelpo nuorten dystopia sarja. Lempisarjakseni se ei yllä, mutta näkisin itseni lukemassa sarjan alusta jonain päivänä. Ja ehkä tällä kertaa englanniksi.

★ ★
Sivuja: 397
Suomentanut: Outi Järvinen
Kustantaja: Otava (2015)
Alkuperäinen teos: Allegiant (2013)

Kommentit

Suositut tekstit