Cassandra Clare: Langennreiden enkelten kaupunki



Rakkaus. Veri. Petos. Kosto. Langenneiden enkelten kaupungissa panokset kovenevat.

Sota on ohi, ja Clary Fray on palannut New Yorkiin. Hän harjoittelee ahkerasti tullakseen Varjometsästäjäksi, ja Jacesta on vihdoin tullut virallisesti hänen poikaystävänsä.

Mutta sitten joku alkaa murhata Valentinen joukkoihin kuuluvia Varjometsästäjiä, ja uhkana on uusi sota. Lisäksi Clary sysää tahtomattaan liikkeelle tapahtumaketjun, jonka vuoksi hän voi menettää kaiken mitä rakastaa. Myös Jacen.

Nyt olen viimein päässyt jatkamaan Varjojen kaupungit -sarjan lukemattomiin osiin, sillä Claren varjometsästäjät kiinnostavat edelleen vaikka toteutus ei ole minua niin suuresti miellyttänyt. Eikä Langenneet enkelit, mikä on sarjan neäjäs osa, ole poikkeus. Ehkä pienesti petyin kun edellinen osa Lasikaupunki oli yllättäväkin hyvä kun ensimmäistä ja toisellakin kertaa sen luin.

Suhdesoppa. Siinä on osuva kuvaus tälle osalle ellei jo kaikille osille tähän asti. Kaikki, siis ihan kaikki tuntuivat olevan jonkin sorttisen parisuhdedraaman keskellä.  Soppaa keittivät totta kai Clary ja Jace, Simon, Maia ja Isabelle sekä uusi tulokas Jordan ja heidän lisäkseen Magnus ja Alec saivat osansa tässä draamassa. *syvä huokaus* Hirveästi minulla ei ollut odotuksia neljännelle osalle tosin olin kiinnostunut Simonin tilanteesta, mutta kuvittelin, että toimintaa tarjottaisiin enemmän edellisten tapahtumien johdosta. Teksti ei vetänyt puoleensa eikä parisuhdedraamat, joita tungettiin joka väliin, jaksaneet kiinnostaa, varsinkaan jo niin alussa. Draama ollut edes mielenkiintoinen tai edes huvittavaa, sillä sen tuntui vanhan toistolta. Edes eri näkökulmat eivät tuoneet vaihtelevuutta. Hm. 

Eteenpäin lukiessa mielenkiintoisia asioita alkoi tupsahtamaan mukaan, mutta silti en vain innostunut tapahtumista. Kaipa minua nähtävästi ärsyttää kun draama vie huomiota omasta mielestäni kiinnostavimmista kuvioista. Näin kävi myös Jennifer L. Armentroutin Covenant -sarjan kanssa. Tähän voi vaikuttaa myös se, etteivät hahmot, joita draama koski, ole hypänneet tarpeeksi syvälle sydämeeni.

Simon ja hänen merkkinsä/kirouksensa, Jace ja hänen painajaisensa kuin myös Camillen sekä Lilithin esiintyminen kiinnostivat minua eniten, mutta valitettavasti ne jäivät hyvin pinnallisiksi. Jacen tilanne oli näistä kaikista mielenkiintoisin ja ehkä raastavin Simonin vaikeuksien  rinnalla vaikka jouduinkin pettymään miten siinä loppujen lopuksi kävi. Se ei yllättänyt pätkääkään ja ehkä se oli se ongelma. Clary jaksoi ihmetyttää jälleen kerran värittömällä persoonallaan eikä hän onnistu vakuuttamaan minua. En näe muutosta ensimmäisestä osasta.

Kyllähän tämä luki, mutten ollut ns. tunteella mukana. Alan jo epäillä tulenko lukemaan tätä sarjaa loppuun, sillä en jäänyt tämän osan jälkeen janoamaan jatkosta. No vielä kaksi osaa jäljellä että ehkä minä kestän ellei seuraava osa sitten osoittaudu todella huonoksi. Lets see.

★ ★
Sivuja: 398
Suomentaja: Terhi Leskinen
Kustantaja: Otava (2012)
Alkuperäinen teos: City of Fallen Angels (2011)
Mistä minulle: Kirjasto
YA haaste: Jatko-osa sarjaan
 

Kommentit