Stephen King: Se



Derry on pieni kaupunki Mainessa. Paikka, joka tuntuu yhtä tutulta kuin oma kotikaupunki. Mutta sen uumenissa asuu sanoinkuvaamaton paha, joka vainoaa lapsia, houkuttaa heitä klovninkujein, pelottaa hirvittävin painajaisin, raatelee ja tappaa. Jolle ei ole muuta nimeä kuin Se.

Kirjaan perustuva elokuva It (2017) sai minut todella uteliiaksi kirjasta ja hetken aikaa kamppaillesani itseni kanssa päätin hakea sen kirjastosta (sain pokkari version sitten joululahjaksi). Voit halutessasi lukea heränneitä ajatuksia elokuvasta täältä.

Sitä ei tullut luettua ihan kerta heitolla ei. 1136 ohuen ohutta sivua! Hyytävä ja ei niin kevyt teksti vei aikansa, mutta täytyy sanoa että pidin lukemastani hirvittävän paljon. Sain kuulla ennen kuin aloitin lukemaan, että tarinaa kerrottiin vähän sieltä täältä, vuosien 1957 ja 1985 väliltä, tosin kuin elokuvassa, jossa keskityttiin hahmojen lapsuuteen. Se toimi oikeastaan oikein hyvin ja piti mielenkiintoa yllä.

Stephen King osaa todellakin luoda karmivaa tunnelmaa, mikä jäi vielä puhaltamaan niskaan hyytävästi jokaisen lukukerran jälkeen. Hän syventyi hahmoihinsa todella hyvin, kertoi heidän peloistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan, mitkä eivät jättäneet kylmäksi. Ystävyys oli koko tarinan suola, mikä meni tunteisiin. Häviäjien kerho parasta koko kirjassa, pidin heistä kaikista, Billistä, Benistä, Richiestä, Eddiestä, Bevistä, Mikestä sekä Stanista ja sain hymyillä useaan otteeseen heidän tempuilleen ja jutuilleen.

Se ei ollut ihan sellainen loppujen lopuksi kuin kuvittelin ja sain yllättyäkin muutamaan otteeseen. Se ei kerro pelkästään Häviäjien kerhosta yhdessä ja erikseen vaan sukeltaa Derryn kaupungin veriseen historiaan. Tarina laajeni sitä mukaan hienonkin suureksi, vaikka välillä tuntui, että olisin mielelläni lukenut pelkästään Häviäjien kerhosta tai Siitä. Ja mikä minut yllätti oli se, etten olisi ikinä uskonut itkeväni tämän kirjan takia, mutta itkin. Kerran loppu puolella. Kuitenkin suru vaihtui melko nopeaa hämmennykseksi kun etenin muutaman sivun eteenpäin.


Voi viiva. En ymmrtänyt sitä. Oli aika hullua milla keinolla lapset ensimmäistä kertaa pakenivat viemäreistä. Didn't make any sense. Yllätyin myös miten laajaksi Se osoittautui eikä Se ollutkaan vain lapsia tappava ja lasten peloilla leikittelevä pelle. En osaa sanoa juuta tai jaata siitä, sillä kyllä se toisaalta toimi kun taas toisaalta mietin oliko se vähän liikaa. Ja se kilpikonna? Whaaaat.

Kieltämättä tämän kirjan lukeminen tuntui joltain suoritukselta. Ja voi miten haikea ja surullinen olo minulle jäi kun käänsin viimeisen sivun. Se oli sitten siinä. Olin ehkä vähän pettynyt millaiseen lopputulokseen King on tarinassaan päätynyt niin pitkän, puuduttavan, karmean seikkailun jälkeen, mutta ei se jäänyt minua pahasti häiritsemään, sillä muuten olin tyytyväinen lukemaani. Niin karmivan outoa kun se välillä olikin.

Se oli todellakin omaa luokkaansa. Tätä en tule unohtamaan varmaan koskaan. Suosittelen kauhun ystäville ehdottomasti ja muillekin mikäli haluat lukea jotain omistuista, pelottavaa, karmivaa ja samalla niin hienoa ja unohtumatonta.  Mikään ei tunnut vetävän vertoja tälle ainakaan vähään aikaan.

Mitä tulee elokuvaan, en sanoisi pitäväni elokuvasta vähemmän tai enemmän luettuani kirjan. Minusta elokuva toimi omalla tavallaan hyvin kuin myös kirja oma tavallaan. Muistellessani elokuvaa olen kuitenkin nyt samaa mieltä siitä, etteivät päähahmot tulleet aivan niin hyvin esille kuin kirjassa, mutta sain siitä huolimatta heistä sopivan tuntuman. Jännitäen jään siis odottamaan elokuvan toista osaa, mikä ilmestyy vuonna 2019. Kiesus sentään, uskallankohan mennä katsomaan sen elokuvateatteriin?

★ ★ ★ ★
Sivuja: 1136
Suomentanut: Ilkka ja Päivi Rekiaro
Kustantaja: Tammi (pokkari, 2017)
Alkuperäinen teos: It (1986)
Mistä minulle: Omasta hyllystä

Kommentit

  1. Mun reaktio lasten osuuden siitä kohtauksesta oli hyvin samanlainen. Olin ilmeellä mitäs-vittua-oikein-juuri-luin. Ihan snadisti hämmennyin :D Luojan kiitos sitä ei ollut elokuvassa... Mutta kirja oli tosiaan todella hyvä ja vaikuttava kokonaisuus. King on todella hyvä lapsihahmojen kirjoittaja ja tekee heistä hyvin realistisen kuuloisia. Loistoteos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sano älä muuta! Voi jessus jos tilanne olisi toinen.... olisin varmaan todella järkyttynyt ja enkä siinä tapauksessa olisi ollut yhtä innoissani kirjasta :'D Kyllä Stephen Kingiä täytyy lukea siitä huolimatta lisää!

      Poista
  2. Hatunnosto tämän lukemisesta! Itsekin haluaisin viimein tänä vuonna saada luetuksi, mutta saa nähdä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Tsemppiä sinulle lukemiseen! ;)

      Poista

Lähetä kommentti