torstai 22. joulukuuta 2016

Colleen Hoover: It Ends With Us

SOMETIMES THE ONE WHO LOVES YOU IS THE ONE WHO HURTS YOU THE MOST

Lily hasn't always had it easy, but that's never stopped her from working hard for the life she wants. She's come a long way from the small town in Maine where she grew up - she graduated from college, moved to Boston, and started her own business. So when she feels a spark with a gorgeous neurosurgeon named Ryle Kincaid, everything in Lily's life suddenly seems almost too good to be true.

Ryle is assertive, stubborn, and maybe even a little arrogant. He's also sensitive, brilliant, and has a total soft spot for Lily, but Ryle's complete aversion to relationships is disturbing.

As questions about her new relationship overwhelm her, so do thoughts of Atlas Corrigan - her first love and a link to the past she left behind. He was her kindred spirit, her protector. When Atlas suddenly reappears, everything Lily has built with Ryle is threatened.

Colleen Hooverin It Ends With Us on uusimpia kirjahankintojani ja päätyi yöpöydälleni sekä lukujonon kärkeen heti The Lunar Chronicles -sarjan luettuani. Palaute kirjasta sai minut uteliaaksi sen sisällöstä ja halusin lukea sen myös vertailun vuoksi, sillä Ugly Love, joka on ensimmäinen lukemani kirja Hooverilta ei onnistunut viemään jalkojani alta odottamallani tavalla. Pienenmoinen pettymys se.

Mutta It Ends With Us puolestaan jätti minut hiljaiseksi. Kirja yllätti minut sen pysäyttävällä sisällöllään eikä tämä ole omalla kohdallani tullut useasti vastaan romanttisten YA tai NA kirjojen alta. Nautinnollisia teoksia olen lukenut monta, mutta ennalta-arvaamattomia? Not so much.

It Ends With Us kertoo Lilysta, joka muuttaa uuteen kaupunkiin uuden alun toivossa. Isänsä hautajaisten jälkeen hän tapaa komean Ryle Kincaidin, joka sytyttää pienen palon Lilyn rinnassa. Ajan kuluessa kaikki tuntuu loksahtavan paikoilleen, uusi työ, uudet ystävät ja uusi ihastus vievät mennessään, mutta Lily ei voi olla palaamatta takaisin horjuvaan nuoruuteensa ja miettimättä sydämensä vienyttä Atlas Corrigania.

En menisi ylistämään kirjaa ja sen hahmoja älyttömyyksiin, mutta tykästyin hahmoihin tosi paljon. Hoover on onnistunut mielestäni kirjoittamaan heistä realistisesti ja välittämään heidän tunnetilojaan uskottavasti. Hetkelliset takaumat Lilyn menneisyydestä toivat lisää tunnetta kehiin haikean ensirakkauden ja piinaavien perheasioiden merkeissä. Ja sitten kun the real deal alkoi tapahtua, olin mykistynyt. Minulta ropisee pisteitä aina ennalta-arvattomuudesta! En pitänyt siitä mitä tapahtui, mutten voinut olla tuntematta sääliä ja mitä enemmän luin sitä enemmän sydämeni särkyi. Aloin tietämään mitä tuleman pitää, mutta juuri siksi minä lopetin lukemisen tyytyväisenä ja olen nyt tätä kirjaa kehumassa.

Hoover on kirjoittanut (tietääkseni) omaan tyypilliseen dramaattiseen tapaansa tarinan syttyneestä parisuhteesta, mutta on tässä tapauksessa uskaltanut tuoda ristiriitoja painavampia vastoinkäymisiä hahmojen välille eikä loppuratkaisu eikä moni muukaan asia vastannut omia alun odotuksiani.  En kuitenkaan itkenyt kirjaa lukiessa. Surullinen se oli monellakin tapaa ja se sai minut surulliseksi, mutta jäin pikemminkin liikuttuneeksi ja juurikin lopulla oli siihen suuri vaikutus.

It Ends With Us on vasta toinen lukemani kirja Hooverilta ja Ugly Loveen verrattuna tämä oli jotain aivan muuta. Jos tällaista settiä löytyy häneltä enemmän, kyllä ne täytyy lukea!

★ ★ ★½
Sivuja: 367
Kustantaja: Simon & Schuster (2016)
Ei ole suomennettu:
Omasta hyllystä 

torstai 1. joulukuuta 2016

Kirjamaailman herättelyä

En kestä enää tätä hiljaisuutta ja vaikka olen sairaana minun on pakko herättää blogi henkiin. Eihän tästä tule enää mitään. Joten...


Siitä onkin aikaa. Monta viikkoa molemmat blogini ovat olleet hiljaisena, ellei jo aleta laskemaan kuukausina. Ilman syytä tietenkään en ole pysynyt poissa, nimittäin nyt syksyn ja talven vaihteessa sain viimein töitä joita olen kesän jälkeen epätoivoisesti etsinyt. Valmistuin keväällä lähihoitajaksi ja suoritin lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen opinnot. Siispä etsin pääasiassa paikkaa päiväkodeista, kouluista ja sairaalasta. Ehdin olla työttömänä jonkin aikaa ja tein osa-aikaista hommaa, mikä oli parempi kuin ei mitään, kuitenkin tunsin että minun on päästävä oman alani ja vielä tarkemmin suuntautumiseeni kohdistuviin töihin.

Ja nyt sain paikan päiväkodista! Kuukausi on nyt vierähtänyt enimmäkseen työni pyörteissä enkä voisi olla tyytyväisempi. Työryhmäni mahtavan rento ja työpaikalla vallitsee positiivinen ilmapiiri, jonka ansiosta saan nauttia työstäni kunnolla ja iloitsen aina töihin lähtöä, jopa aamulla klo 5 kun herätys starttaa. Saan huokaista myös helpotuksesta kun tiedän, että työ jatkuu mahdollisesti myös ensi syksynä!

Paremman taloudellisen tilanteeni ansiosta olen alkanut suunnitella pidemmälle ja uusi asunto ja auto ovat ensisijaisia hankintoja. Työmatkani vaatii auton ja tällä hetkellä käytän vanhempieni peltilootaa, bensat maksan tietenkin itse. Isäni varmasti huokailee sen verran rakkaansa perään ja haluaa kruisailla muullakin kuin työautollansa, etten kauaa enää viitsi pitää sitä itselläni (hehe).
 

Päiväkoti kun on kyseessä, mikä kuhisee 1-6 vuotiaita ihania tautipesiä, olen itsekin ehtinyt sairastaa jo flunssaa ja vähän vakavampaakin tautia, jonka johdosta olen tällä hetkellä sairaslomalla mikä on toinen syy poissaololleni. Tosin nyt olen paranemaan päin ja Netflixin pitkään pitäessään otteessaan se jääköön vähäksi aikaa sivuun (jota on tullut tollotettua kiitettävästi) ja aika keskittyä Kirjamaailmaan. 

Näytetään IMG_20161006_163315.jpg

Työn viedessä enemmän aikaani en tiedä yhtään miten suunnittelen omat lukemiseni.  Niinpä menen fiiliksen mukaan ja siksi edellinen lukusuunnitelmani (yllä oleva kuva) saattaa hieman kärsiä, sillä olen viime päivinä etsinyt lähinnä aivot narikkaan tuotoksia.  Kuitenkin työvuoroihin ja rutiineihin totuttua alan hakeutua keskittymistä vaativiin teoksiin. Montessorin Kreivi olisi yksi saavutus. Hugh Howeyn Kohtalo myös polttelee. Postauksiakin täytyy kirjoittaa puhtaaksi (vanha virsi) ja asiaa olisi mm. Colleen Hooverin, J.R. Wardin ja Marissa Meyerin kirjoista.

En ole Bloggerissa käynyt ollenkaan kuukauden aikana ja huomaan muutoksia. Vaatii totuttelua tämä uudistunut malli. Pieniä juttuja, mutta eiköhän tämä tästä. Ei tämä niin kamala ja vaikea ole.

Hyvää joulukuun ensimmäistä päivää! Onko jo kaikki joululahjatoiveet esitetty? ;) Löytyykö kirjoja listaltasi ja jos löytyy niin mitä?