Diana Gabaldon: Muukalainen

Diana Gabaldonin Matkantekijä -sarjaan (eng. Outlander) tutustuin vasta hiljattain, ennen kesän alkua jos tarkkoja ollaan. Muistan lukeneeni juttuja kirjailija Deborah Harknessista ja tämän tunnetusta romaanista Lumottu (eng. A Discovery of Witches). Kävi ilmi, että Harkness on Gabaldonin suuri ihailija ja uteliaisuudesta etsin tietoja vielä silloin minulle tuntemattomasta kirjailijasta.

Muukalainen on siis Matkantekija -sarjan ensimmäinen osa, jossa sairaanhoitajana työskennellyt Claire Randall, toisen maailmansodan päätyttyä matkustaa Skontlantiin yhdessä aviomiehensä Frank Randallin kanssa. Aviomiehensä aika kuluu esi-isiensä tarinoihin ja Clare puolestaan keskittyy Skotlannin maisemiin ja huomio kiinnittyy erityisesti muinaiseen kivikehään. Claire vaeltelee kivikehän ympärillä ja keräilee lääkekasveja kunnes kuulee omituisia ääniä kivien läheltä. Claire astuu lähemmäksi kivikehän halkeamaa ja yhtäkkinen ja voimakas tunne saa naisen pyörtymään.

Claire herää omituisissa olosuhteissa, sillä hän kuulee pyssyn pauketta ja huomaa ympäristön muuttuneen. Aikaa kuluu eikä hän voi uskoa asioita, joita hän kuulee ja näkee. Clairen on kuitenkin katsottava totuutta silmiin ja hyväksyä se; kivikehä siirsi hänet 1700 -luvun Skotlantiin sodan keskelle, tehden hänestä muiden silmissä muukalaisen. Etsiessään keinoa päästä takaisin omaan aikaansa, Claire kohtaa joukon skottilaisia sotilaita, mm. nuoren punatukkaisen Jamie Fraiserin.

Näin alkaa Claire Randallin henkeäsalpaava selviytymismatka , noidan ja vakoojan leima otsassaan. Se ajaa hänet pakoretkestä toiseen ja Claire saa kokea, etteivät olot 200 vuotta sitten olleet ruusuilla tanssimista. Claire alkaa tuntea vastustamatonta vetoa Jamieen, mutta ajatus, että hänellä on aviomies toisella vuosisadalla ei jätä häntä rauhaan.

Kun tartuin kirjaan kirjastossa ja tutkailin sen sivuja, ensi reaktiossa menin sanattomaksi. Kirja oli paksu ja tekstikin oli melko pientä ja mietin mitä kaikkea se tuo mukanaan. Olin siis aluksi kauhuissani, mutta mitä enemmän luin, sitä lumoutuneemmaksi tulin. Tykkäsin Gabaldonin tyylistä. Tarkka ja yksityiskohtainen kuvailu käynnisti mielikuvituksen äärimmilleen, mikä oli kiehtovaa. Murre oli hauska lisä hahmojen puheessa ja Jamie Fraserin romanttinen puoli oli suloista ja liikuttavaa. Muukalaisessa kohdattiin myös arkoja aiheita, joita Gabaldon käsittelee lähes estoitta. Ne olivat osittain raakoja eivätkä ne välttämättä sovi kaikille.

Kirjan pituus välillä turhautti, mutta kirja oli täynnä hetkiä, jotka palauttivat minut takaisin lumoukseen. Kokonaisuudessaan upea lukukokemus ja todella iloitsen siitä, että löysin tämän sarjan. Clairen ja Jamien rakkaustarina jää mieleen.

★ ★ ★ ★
Sivuja: 825
Suomentanut: Anuirmeli Sallamo-Lavi
Gummerus (2002)
Alkuperäinen teos: Outlander (1991)

Kommentit

Suositut tekstit